Hyvää Itsenäisyyspäivää!

isoisäni on 8.s takarivistä pitkä mies

Tuon toisen kuvan, joka on koskettava,

löydän sen pappan kuvien joukosta.
Tämä on joulujuhla, ilmeisesti pappani veli on täällä jossain.
Katsoessa kuvaa, voi havaita, että he ovat vielä nuoria poikia
ja sitä ei tahdo ymmärtää,
mitä he tämän päivän sotaveteraanit, ja edemenneet sotaveteraanit
kokivat, näkivät, tekivät Suomen itsenäisyyden eteen,
jotta meillä olisi hyvä olla.

ruokajonossa 1935 pappa pisin oikealla takana

Heikkilän kasarmi 1935

upseerit ja lääkärit tervehdyskäynnillä pappani sängyn vierellä

Isoisäni ei selvinnyt ilman haavoittumista 16.2.1940 Leipäsuolla.
Paleltumista ja varpaden amputointia Hatanpään sotasairaalassa
välillä marraskuu 1939 ja maaliskuu 1940.

Pappani oli erikoiskoulutukseltaan pikakiväriampuja.
Talvisodassa 1/2 Pr.2. Kompp; osall. tst Muolaanjärvellä,
Kämärässä, Munasuolla, Varpasuolla, Taasiolammilla ja Leipäsuolla.
Kotiutettu 1941 haavoittumisen takia.
Kirjoitan näitä Matrikkeli kirjasta Naantalin seudun sotaveteraaneista
edesmenneestä pappastani.

pappani kuvassa vasemmalla, jo tervehtymään päin

Hänen veljensä oli täynnä kranaatinsirpaleita.
Veljensä oli aiemmin julistettu kuolleeksi, sillä tuntolaatta
oli pudonnut, mutta hänet löydettiin elossa sodasta myöhemmin.
Jalkoja ja koko kroppaa särki heillä kaikilla.
He eivät koskaan vaatineet mitään, olivat nöyriä ja hiljaisia,
auttavaisia, ystävällisiä.
Sota tuli heidän uniinsa useasti uudelleen.
He olivat urheita ja sankareita.

joulukuun 6. 1997 pappani sai Suomen Valkoisen Ruusun
ritarikunnan I-luokan mitalin.

 Edesmenneen pappani viirit ovat sotainvalidi viiri tämä punainen,
sotaveteraani talvisodan muistoviiri vierellään.

Kunnioittaen ja kiittäen Sotaveteraaneja,
Sotainvalideja ja Lottia, ilman heitä ei olisi Suomen itsenäisyyttä

 Hyvää Itsenäisyyspäivää 6.12.2017
Onnea Suomi 100 vuotta!